Ei kyllä tuoksunut aamu pullalle, eikä millekään muullekaan, kun nenä niin tukossa ettei voi hengittää. Paahtoleipä ehkä kärähti sen verran pahasti, että joku lievä palaneen tuoksu saattoi käväistä nenässä.
Mutta asiaan. Tästä olisi tarkoitus loihtia uusi hieno päivitetty blogi vanhan hieman surullisen viritelmän tilalle. Kaveri tuossa kehitti mulle kuitenkin täysin randomilla niin hienon uuden taiteilijanimen, että pakko alkaa taas kirjottaa.
TERVETULOA LILLY VANILLI-BLOGIIN
Seuraa blogiani Bloglovinin avulla ;)
Tästäkään ei tule muotiblogia, vieläkään.
Täältä voi tästedes lukea siitä, kuinka Keravan yh-mammat eivät tarvitse danske bankkia, miten aamuisin aina vähintään yksi Espoon suuntaan lähtevä juna on peruttu, kuinka huonosti allekirjoittanut osaa liikkua Helsingissä, miten on mahdollista asua kehä kolmosen alapuolella ja silti landella, miten köyhä koittaa säästää sähkölaskuissa ja ensi keväänä voidaan laittaa jonkunnäköinen vedonlyönti käyntiin siitä, milloin takapihan näkösuojaksi istutetut tuijat ovat päättäneet päivänsä.
Odotetaan myös ratkaisua työpaikan työtehtävien arvoitukseen. Viikon täällä olen istunut ja vielä on vähän epäselvää, että mitähän mä täällä teen. Ideoita otetaan vastaan.
Eilen laadin excel kaavion sähkönhinnoista, jolla näppärästi totesin, että mitään vitun väliä ei sähkösopimuksen alkuperällä ole, kalliita paskoja ovat kaikki ja luultavasti jos en lämmitä itseäni vararikkoon, niin vähintään kuolen hypotermiaan omaan sänkyyn, tai hyvin mahdolisesti hypotermia on seuraus vararikolle.
Helsingin vanilijaisin tyttö kiittää ja kuittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti